”Heräsin aamulla kipuun, se varmaankin johtuu huonosta nukkuma-asennostani.”
”Heräsin aamulla kipuun, sillä nukuin huonolla tyynyllä.”
”Heräsin aamulla kipuun, sillä nukuin liian kovalla/pehmeällä patjalla.”
Akuutissa kivussa nämä ovat hyvin yleisiä ilmauksia, joita kuulen vastaanotollani. En yhtään ihmettele, sillä akuutti kipu on yleisimmillään aamulla. Usein haluamme kivulle selkeän syyn ja alamme linkittämään sitä mahdollisiin kivun aiheuttajiin. Ensimmäisenä tulee mieleen huono patja, tyyny tai asento, jossa olemme nukkuneet. Onko tämä vaarallista? Todennäköisesti ei, aamu on yleinen aika vuorokaudesta, jolloin tunnemme kipua ja selkäranka on yleinen alue kivulle. Tämä on vielä yleisempää niille, jotka kärsivät kroonisesta (myös jaksottainen) kivusta. Kipu johtuu siis enemmän biologisista syistä, kuin mekaanisista tai ulkoisista tekijöistä.
Autoimmuunisairauksista johtuva kipu on yleensä pahimmillaan aamun ensimmäisillä tunneilla. Jokainen ikääntyvä (eli me kaikki) tietää että herääminen tuntuu aina vain ikävämmältä, jäykemmältä tai kivuliaammalta, mitä vanhemmaksi tulemme. Tämä johtuu matalan tason tulehduksesta, ei siis nivelrikosta (!!!). Matalan tason tulehdus on systeemistä tulehdusta vähän joka paikassa ja se tuntuu henkilöllä herkemmin niissä paikoissa, joissa kipukynnys on hieman matalampi. Tulehdusvälittäjäaine interleukiini 6 uskotaan olevan yksi syy yökivulle, sekä huonontuneelle unenlaadulle kroonisessa matalan tason tulehduksessa. Myös D-vitamiinin puutos voi aiheuttaa laaja-alaista kipua. Tämä johtuu osteomalasiasta, joka voi aiheuttaa yönaikaista kipua luustossa ja matalampaa kipukynnystä.
Noh, entä ne huonot nukkuma-asennot?
Tästä ei ole paljoa ainakaan hyvälaatuista tutkimusta, mutta tätä on tutkittu ja oletus on että huono asento voi johtaa aamuiseen kipuun. Jos olemme pitkään asennossa, joka aiheuttaa stressiä ja painetta kudoksille ja nivelille tai hermopinnettä, tämä voi johtaa kipuun. Tämä kuitenkin pätee niin yöllä, kuin päivällä esimerkiksi toimistolla, tuppaamme vain pysymään yöllä näissä asennoissa hieman pidempään. Normaalisti sängyssä on kuitenkin helpompi löytää mukava asento, kuin toimistolla. Yleensä taustalla on myös jo altistava tekijä, kuten krooninen selkäkipu, reuma, fibromyalgia tai se matalan tason tulehdus tai stressi. Näissä tilanteissa heräät todennäköisemmin jokin paikka kipeänä. Voisimme siis myös tulkita että itse asento ei ole vaarallinen, tarvitsemme myös altistavan tekijän.
Sitten ne patjat ja tyynyt, onko oikeasti tarpeellista ostaa se kallis patja, joka suoristaa selkärankaa ja korjaa kehon virheasentoja?
Ensinnäkin patja ei korjaa virheasentoja, patja ei ole mikään laite joka jumppaa ja manipuloi sinua, tämä on hyvin virheellinen väite ja patja-/tyynybisness on mielestäni hieman liian pitkälle vietyä. Sinun ei myöskään tarvitse nukkua selkä suorana jotta vältyt kivulta, tämäkin asento voi jollekin olla kivulias. Koomisinta on että patjojen uskotaan aiheuttavan kipua, mutta niitä mainostetaan myös kivun parantajina. Tämä ei vain käy järkeen. Patjoihin ja tyynyihin pätee aikalailla sama, kuin nukkuma-asentoihin; jos patja tuntuu sinulle epämukavalta ja kehosi ei löydä asentoa, jossa voi rentoutua, voi olla että mieltymyksesi on toisenlaisessa patjassa. Tässä tilanteessa on siis täysin ok vaihtaa sinua miellyttävämpään kovuuteen tai materiaaliin. Itse tykkään kovista patjoista ja liian pehmeä patja saa minut ajattelemaan, että kehoni ei ole tuettu ja uppoan patjan sisälle, tämä saa minut tuntemaan oloni jäykäksi aamulla, tämä johtuu siis omasta uskomuksestani. Molemmat siskoni taas pitävät enemmän pehmeistä patjoista ja heillä molemmilla on selkävaivoja. Lisäksi minulla on tietynlainen tyyny, jolla nukun. Tähän minulla on syy ja muistan kun ensimmäisen kerran nukuin kyseisellä tyynyllä, se oli kuin rakkautta ensi silmäyksellä. Tyynykin on kova, olen siis aina nukkunut pehmeällä ja selvästikin mieltymykseni on kovemmassa tyynyssä. Nykyään stressaan etukäteen lomia, sillä en tiedä millaisella tyynyllä tulen nukkumaan ja tämä voi pilata suuren osan lomasta. Vaelluksella minulla on tarkkaan valittu tyyny, jotta löydän mukava asennon ja saan palauttavat yöunet. Tätä tyynyä kannankin nykyään lomillani mukana, se menee pieneen tilaan ja painaa vain noin 100g. Lisäksi tiedän että epämukava patja tai tyyny ei fyysisesti muuta kehossani mitään, tunnen vain kipua ja sekin menee kyllä ohi ilman että minun tarvitsee siitä huolestua. Yksinkertaisesti en vain pidä pehmeistä alustoista ja kehoni mukautuu paremmin kovalle patjalle/tyynylle, mutta kun stressiä pakkautuu kehoon, kovakin alusta voi olla epåmukava kohdallani. En siis suosittele vaihtamaan tyynyä tai patjaa kivun vallitessa vaan kun kipu on laantunut.
Toki aamukipuun voi vaikuttaa moni muukin tekijä, kuten yleinen stressi, huonosti nukuttu yö, mielentila, elämätavat ja -tilanne joka vaikuttaa unen laatuun jne. Nämä ovat hyvin henkilökohtaisia asioita ja toisella patja voi vaikuttaa paljonkin, toisella ei lainkaan. Suosittelen vain harmitsemaan tarkkaan, millaiseen patjaan/tyynyyn olet valmis sijoittamaan ja onko uniergonomiamittauksista oikeasti mitään apua.
Lähteet:
Bakker, E., Verhagen, A., van Trijffel, E., Lucas, C. and Koes, B., 2009. Spinal Mechanical Load as a Risk Factor for Low Back Pain. Spine, 34(8), pp.E281-E293.
de Oliveira, D., Hirotsu, C., Tufik, S. and Andersen, M., 2017. The interfaces between vitamin D, sleep and pain. Journal of Endocrinology, 234(1), pp.R23-R36.
Franceschi, C. and Campisi, J., 2014. Chronic Inflammation (Inflammaging) and Its Potential Contribution to Age-Associated Diseases. The Journals of Gerontology Series A: Biological Sciences and Medical Sciences, 69(Suppl 1), pp.S4-S9.
Gerhart, J., Burns, J., Post, K., Smith, D., Porter, L., Burgess, H., Schuster, E., Buvanendran, A., Fras, A. and Keefe, F., 2016. Relationships Between Sleep Quality and Pain-Related Factors for People with Chronic Low Back Pain: Tests of Reciprocal and Time of Day Effects. Annals of Behavioral Medicine, 51(3), pp.365-375.
Hand, L., Hopwood, T., Dickson, S., Walker, A., Loudon, A., Ray, D., Bechtold, D. and Gibbs, J., 2016. The circadian clock regulates inflammatory arthritis. The FASEB Journal, 30(11), pp.3759-3770.
Lis, A., Black, K., Korn, H. and Nordin, M., 2006. Association between sitting and occupational LBP. European Spine Journal, 16(2), pp.283-298.
Rohleder, N., Aringer, M. and Boentert, M., 2012. Role of interleukin-6 in stress, sleep, and fatigue. Annals of the New York Academy of Sciences, 1261(1), pp.88-96.
Steffens, D., Ferreira, M., Latimer, J., Ferreira, P., Koes, B., Blyth, F., Li, Q. and Maher, C., 2015. What Triggers an Episode of Acute Low Back Pain? A Case-Crossover Study. Arthritis Care & Research, 67(3), pp.403-410.
Stubbs, B., Vancampfort, D., Thompson, T., Veronese, N., Carvalho, A., Solmi, M., Mugisha, J., Schofield, P., Matthew Prina, A., Smith, L. and Koyanagi, A., 2018. Pain and severe sleep disturbance in the general population: Primary data and meta-analysis from 240,820 people across 45 low- and middle-income countries. General Hospital Psychiatry, 53, pp.52-58.
Tetley, M., 2000. Instinctive sleeping and resting postures: an anthropological and zoological approach to treatment of low back and joint pain. BMJ, 321(7276), pp.1616-1618.