Krooninen kipu on pitkittynyttä kipua, joka on kestänyt yli 3 kuukautta. Kipu voi olla primääristä tai sekundaarista. Primäärinen kipu on puhtaasti kipua ilman selkeää aiheuttajaa. Näitä voivat olla esimerkiksi fibromyalgia, krooninen primäärinen päänsärky, purentalihasten toimintahäiriöt (TMD), krooninen primäärinen tuki- ja liikuntaelimistön kipu, kuten selkäkipu ja krooninen primäärinen viskeraalinen kipu.
Kivun tutkiminen
Tutkiminen tulisi olla henkilöön keskittynyttä, jossa pyritään tunnistamaan kipuun vaikuttavat tekijät ja miten kipu vaikuttaa henkilön elämään. On siis tärkeää tutustua henkilöön ja hänen elintapoihinsa. Ammattilaisen tulee kommunikoida selkeästi ja jakaa tietoa asiakkaalle, jonka kanssa tehdään yhdessä hoitopäätöksiä. Kivun tutkiminen on erilaista 16–25-vuotailla, verrattuna sitä vanhempiin. Tämä on hyvä huomioida.
Mikä voi aiheuttaa kipua?
Primäärinen kipu on kipua, jolla ei ole selkeää aiheuttajaa, tai kipu on tilanteeseen nähden turhan voimakasta. Primäärisen kivun diagnosoimiseksi on tärkeää poissulkea kaikki tekijät, jotka voisivat mahdollisesti aiheuttaa kipua. Primääriseen kipuun voi linkittyä loukkaantuminen, mutta kipu esiintyy tässä tilanteessa liian voimakkaana suhteessa loukkaantumiseen. Primäärinen kipu voi myös ajan myötä muuttua, joten kivun uudelleen tutkiminen aika ajoin voi olla tarpeellista. Primäärinen kipu voi esiintyä myös yhdessä sekundäärisen kivun kanssa.
Kivusta puhuminen
Tärkeintä on ymmärtää, miten kipu vaikuttaa henkilön päivittäiseen elämään ja läheisiin, sekä miten arki voi vaikuttaa kipuun. On siis tärkeää kysyä päivittäisistä aktiviteeteista, työstä ja unenlaadusta. Myös fyysinen ja mentaalinen jaksaminen tulee evaluoida, sekä stressaavat elämäntapahtumat (henkiset ja fyysiset). On hyvä myös tarkistaa, liittyykö kipuun huumaavien aineiden väärinkäyttöä. Viimeiseksi on myös hyvä ottaa huomioon henkilön sosioekonominen asema ja työtilanne.
Kroonisesta kivusta kärsivän kanssa on hyvä keskustella heidän käsityksestään kivuttomasta arjesta, mitä se voisi olla? Minkälaisia keinoja henkilöllä on kivun hallitsemiseksi?
On myös hyvä kysyä henkilöltä, mikä on heidän käsitys kivusta ja sen mahdollisesta aiheuttajasta. Tämä voi auttaa ymmärtämään henkilön oletuksia kivun suhteen tulevaisuudessa.
Kivun hoito
Ammattilaisen on hyvä ottaa huomioon henkilö yksilönä ja tarjota hänelle hyödyllisiä neuvoja yleisneuvojen sijaan. On hyvä keskustella kivun tyypistä ja miten se yleisesti oireilee. Krooninen kipu voi olla jatkuvaa tai sitten aaltoilevaa, välillä se voi olla episodisesti hyvinkin voimakasta. Kroonisessa kivussa ei aina pystytä tunnistamaan kivun selkeää aiheuttajaa, se voi myös olla summa monesta tekijästä. Kivunhoidossa yleisesti keskitytään elämänlaadun parantamiseen, joka voi tapahtua, vaikka kipu ei muuttuisikaan. Kipu voi vain olla tässä tilanteessa vähemmän häiritsevää. Tietoa ja neuvoa jakaessa on hyvä pitää mielessä empatia, älä invalidoi henkilön kokemuksia kivusta.
Hoitosuunnitelma
On tärkeää, että hoitosuunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Hoitosuunnitelma voi pitää sisällään esimerkiksi tavoitteita lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, asioita, jotka on jo aikaisemmin todettu toimiviksi. On hyvä tarjota mahdollisuutta tutkia kipua uusiksi, jos kivuliaampi episodi ilmenee, tällöin on myös hyvä kerrata hoitosuunnitelmaa.
Liikunta/kuntoutus
Liikunnassa ja kuntoutuksessa on hyvä ottaa huomioon henkilön toiveet ja tarpeet, sekä pystyvyys. Kannusta liikkumista kivusta huolimatta. Liikuntaa on hyvä tehdä myös ohjatusti, joka voi luoda luottoa liikkeeseen.
Henkinen hyvinvointi
Kognitiivinen käyttäytymisterapia ja muut terapiamuodot voivat myös olla hyödyllisiä.
Manuaalinen terapia
Akupunktio tai kuivaneulas voi olla hyödyllistä kivun lievittämiseen, mutta se tulee tehdä ammattilaisen vastaanotolla, jolla on ymmärrys kivunhoidosta, kuten minun vastaanotolla. Myös muut manuaaliset käsittelymuodot, kuten osteopaattinen manipulointi ja hieronta voivat olla osana hoitoa.
Kivun lääkitseminen
On hyvä käydä keskustelu lääkärin kanssa kivun lääkitsemisestä. Masennuslääkkeitä on käytetty myös kivunhoidossa, sillä se voi parantaa elämänlaatua ja ahdistusta, joka linkittyy kipuun. Erilaiset lääkkeet voivat siis vaikuttaa kipuun, vaikka ne eivät ole mielletty kipulääkkeiksi.
Kroonisen kivun tutkiminen tulisi aina olla yksilöllistä ja asiakaskeskeistä, on tärkeää poissulkea mahdolliset kivun aiheuttajat, keskustella kivusta, tarjota yksilöllisiä neuvoja ja hyödyllistä tietoa kivusta. Kivun suhteen tulee tehdä hoitosuunnitelma yhdessä asiakkaan kanssa, jossa tulee ottaa huomioon mahdolliset kivun äkilliset voimistumiset tai uudet kipuepisodit.
Kaipaatko apua krooniseen kipuun? Ota minuun yhteyttä, niin jutellaan lisää. Olen opiskellut kivunhoitoa Lontoon University Collegessa ja olen jakanut tietoa kivunhoidosta blogiini ja Instagramiin vuodesta 2020 lähtien.
Lue myös tarkemmin kivun määritelmästä täältä!
Lähde:
NICE 2021. Chronic pain (primary and secondary) in over 16s: assessment of all chronic pain and management of chronic primary pain. Available from: nice.org.uk/ng193.